Mitä brändit voivat oppia Slush:ilta?

Slush on vakiinnuttanut paikkansa maailman kasvuyritys- ja teknologiaskenessä. Mutta mitä muut brändit voivat oppia tapahtumalta sen henkeen hyvin sopeutuvilta yrityksiltä? Tätä pohditaan tässä kirjoituksessa. 

Slushin neonhohtoinen pöly ja pöhinä ovat jo ehtineet tämän vuoden osalta laskeutua, mutta onneksi konferenssin tarjoamaa ajatuksenruokaa riittää vielä pureskeltavaksi ensi vuoden kattausta odotellessa. Kaksipäiväisen konferenssin agenda oli jälleen pakattu täyteen toinen toistaan mielenkiintoisempia puheenvuoroja kuudella eri lavalla, joten nähtävää ja kuultavaa riitti enemmän kuin kahdessa päivässä mitenkään olisi edes mahdollista ahmia.

Paneelikeskustelujen ja puheenvuorojen lisäksi Slushin tarjonnan ytimessä olivat tietenkin paikalla olevat näytteilleasettajat eli yritykset. Slushin visuaalinen ilme on itsessään niin vaikuttava ja B2B-tapahtuminen kontekstissa poikkeuksellinen, että myös paikalle saapuvien brändien on mietittävä tarkkaan, miten he haluavat itsensä tuoda tapahtumassa esiin. Tänä vuonna Slush toi maailmaa mullistavien innovaatioiden lisäksi valokeilaan ainakin seuraavat kaksi asiaa, joista brändit – niin uudet kuin vanhatkin – voivat ottaa oppia.

Ketteryys on brändin hyve

Toimiva brändi on rakennettu oman alansa odotusten ja asiakkaiden kysynnän mukaiseksi ja säilyttää yhtenäisen linjan kanavasta ja kontekstista toiseen. Brändiohjeisto määrittelee millaista mielikuvaa brändi halua itsestään viestiä ja millaisilla keinoilla ja visuaalisilla elementeillä tavoite saavutetaan.

Slush oli hieno osoitus siitä, että brändien ei aina tarvitse eikä edes pitäisi olla orjallisen uskollisia ”normaalille” brändi-ilmeelleen, jos konteksti vaatii muuta. Perinteisesti melko erilaista brändi-imagoa rakentaneet yritykset, kuten lakitoimisto Mäkitalo sekä liikkeenjohdon konsultointipalveluita tarjoava PwC, olivat ketterästi onnistuneet mukautumaan presenssillään nimenomaan Slushin henkeen.

Kai Kuusisto / Slush 2016

 

Samuli Pentti / Slush 2016

 

PwC:n ja Mäkitalon messuosastot eivät todennäköisesti olleet kumpikaan yritysten brändiohjeistojen mukaisia, mutta kiinnittivät huomion positiivisella tavalla juuri siksi. Vaikka kummankaan yrityksen tuskin on järkevää muuttaa koko visuaalista ilmettään kirkkaiksi neonväreiksi, Slushin enemmän teknobileitä kuin bisneskonferenssia muistuttavassa miljöössä räikeät värivalinnat ja erottuvat typografiat olivat paikallaan.

Rohkealla ja erottuvalla messuilmeellään brändit osoittivat muuntautumiskykynsä sekä tilannetajunsa. Yhtenäisyys ja harmonia ovat yleisesti ottaen hyvästä, mutta joskus on lupa myös heittäytyä ja tehdä jotain ihan muuta, jos toimintaympäristö sitä vaatii. Loppujen lopuksi brändeihin pätevät vanhat tutut luonnon lait: parhaiten selviävät ne, jotka sopeutuvat.

Onnistunut yrityskulttuuri on parasta markkinointia

Slush on voittoa tavoittelematon organisaatio, ja itse konferenssin järjestämisen mahdollistavat joka vuosi tuhannet innokkaat vapaaehtoiset. Sen lisäksi, että vapaaehtoiset työskentelevät konferenssin aikana ilmaiseksi tapahtumapaikalla, he myös aktiivisesti ja oma-aloitteisesti viestivät tapahtumasta verkostoilleen - siis markkinoivat Slushia ilman rahallista korvausta. Miten ihmeessä Slush onnistuu vuosi toisensa jälkeen innostamaan tuhansia nuoria talkoolaisiksi tapahtuman järjestämiseen ja markkinoimiseen?

Konsta Linkola Photography

 

Syy on yksinkertainen: Slush on onnistunut luomaan itselleen brändin, joka on niin haluttava, että ihmiset suorastaan janoavat päästä osaksi ilmiötä. Brändi tuo Slushin talkooyhteisölle niin suurta lisäarvoa, että sen eteen ollaan valmiita tekemään palkatonta työtä.

Useat tapahtuman vapaaehtoiset myös kehuvat Slushin talkooporukan erinomaista yhteishenkeä. Vapaaehtoiset käyttävät tapahtuman logolla varustettua T-paitaa ylpeydellä ja vaihtavat ilomielin profiilikuvansa sosiaalisessa mediassa tapahtuman virallisiin potretteihin. Ilmiön rakentamisessa viraalin WOM-markkinoinnin voima on valtava.

Jos Slush saa houkuteltua tapahtumaan tuhansien työtuntien edestä ilmaista työvoimaa sekä uskottavaa suosittelumarkkinointia hyvällä yhteishengellä ja halutulla brändillä, mitä kaikkea yritykset laajemminkin voisivat saada aikaan esimerkiksi markkinoinnin ja brändin rakentamisen saralla, jos ne onnistuisivat luomaan työntekijöidensä keskuuteen yhtä vahvan tiimihengen ja sitoutumisen brändiin?

Työntekijälähettiläistä ja sisäisestä markkinoinnista toki jo puhutaan, eikä ilmiössä sinänsä ole mitään uutta, mutta Slush on jälleen kerran oiva muistutus organisaation kulttuurin panostamisen tärkeydestä. Viimeistään Slushia seurattuaan on selvää, että brändit eivät voi vähätellä työntekijöiden sitoutumisen tai brändin sisäisen omaksumisen merkitystä organisaation menestykselle.

Minttu Aarniovuori
Copywriter 
‹ Takaisin