Tiivis ja kattava – mitä vuosikertomuksilta odotetaan?    

30.05.2016

Kevät ja alkukesä ovat vuosikertomusten aikaa. Silloin tehdään viimeiset puserrukset edellisen vuoden raportoinnissa, ja samalla aloitetaan raportointiprosessin purku ja palautekeskustelut sekä usein jo seuraavaan raportin suunnittelukin. 

Jenni Järvinen
Communications Consultant

jenni.jarvinen@valve.fi
050 541 5466

Vuosikertomus on julkaisu, johon kohdistuu odotuksia monelta suunnalta: sijoittajien ja analyytikkojen, median, kansalaisjärjestöjen, asiakkaiden, oman henkilöstön ja johdon taholta. Raportointia puolestaan säätelee ja ohjaa kirjanpitolaki, arvopaperimarkkinalaki ja pian myös EU:n non-financial direktiivi, joka edellyttää vuodesta 2017 alkaen osalta suomalaisyhtiöitä pakollista yritysvastuuraportointia. Lisäksi raporttien tekoa ohjaavat myös kustannus-, resurssi- ja aikataulupaineet.

Etsitään lyhyttä ja tiivistä raporttia, joka kertoo johdonmukaista tarinaa

Annual reports don't need to be so long. Compliance fatigue is no excuse for lengthy, unwieldy reports. Financial directors must ensure that each word counts. (kolumnisti Robert Bruce)

Raporttien pituudet ovat kasvaneet viime vuosien aikana johtuen lisääntyneistä säädöksistä sekä yhä kasvavasta avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksesta. Deloitten Annual report insights 2015 – Building a better report -tutkimuksen mukaan vuosikertomukset ovat puolta pidempiä kuin vuonna 2006. Mutta samanaikaisesti lukijat ja raporttien arvioijat peräänkuuluttavat lyhyempiä, tiiviimpiä ja selkeämpiä raportteja.

Tarinallisuuden ja kohdennetun sisällön merkitys on noussut yleisesti koko viestinnän kentässä – myös vuosikertomuksissa. Erityisesti yritysvastuun osalta puolestaan peräänkuulutetaan läpinäkyvämpää ja avoimempaa viestintää ja raportointia. Yritykset joutuvatkin tasapainottelemaan toisaalta selkeän ja kiteytetyn sisällön, ja toisaalta laajemman ja avoimemman raportoinnin välillä.

Tarinat menevät todistetusti paremmin läpi

Tarinallisuus oli myös tämän vuotisen Procomin vuosikertomuspäivän teema: ei-taloudelliset tekijät kiinnostavat sijoittajia erityisesti riskien- ja maineenhallinnan näkökulmasta, ja niiden raportoinnissa arvostetaan tarinallisuutta. Tarinat ovat mahdollisuus viedä yrityksen ydinviestejä eteenpäin – tarinat menevät todistetusti paremmin läpi. Hyvä vuosikertomus ei kuitenkaan myöskään unohda syvempää kilpailuympäristön ja liiketoiminnan kuvausta; se ei keskity ainoastaan tuloksiin, vaan kertoo, miten tavoitteet saavutetaan, tai miksi niistä on jääty.

Mutta tarina tai teema ei kanna ilman hyvää linkitystä läpi raportin. Ja nyt en tarkoita ristiinlinkityksiä, vaan selkeää ja johdonmukaista ajatteluprosessia, joka avautuu lukijalle nopeasti. Deloitten tutkimuksen mukaan linkityksen määrä on pysynyt samalla alhaisella tasolla viime vuosien ajan. Ainoastaan 10 % prosenttia tutkituista yrityksistä osoitti kattavasti miten raportin eri osiot linkittyvät toisiinsa.

Mitä jatkossa?

Osa yrityksistä ratkaisee tämän ”lyhyt ja tiivis vs. laaja ja läpinäkyvä” -dilemman palastelemalla raportin sisältöä, työstämällä esimerkiksi pikakatsauksia eri osioihin, tekemällä esitemäisiä lyhennelmiä, hyödyntämällä sisältöä laajemmin esimerkiksi sijoittajaesityksissä, ja sitä kautta tuoden lisäarvoa lukijalle. Uskon, että yritykset tulevatkin jatkossa tekemään yhä enemmän oman näköisiään raportteja, oli se sitten digi, pdf tai hybridi. Pääasia, että yritys tai organisaatio löytää asettamiaan tavoitteita ja omaa yrityskulttuuria heijastavan muodon ja tyylin.

(Kirjoituksen taustana on käytetty seuraavia lähteitä: Report Watch ja Annual report insights 2015 – Building a better report 2015)

Valveella on vankka kokemus vuosikertomusten tuotannosta sekä sijoittaja-, talous- ja vastuullisuusviestinnästä. Lue lisää eri mahdollisuuksista vuosikertomusten toteuttamiseen ja ota yhteyttä