Digitalisaatio on välivaihe

24.11.2015

Digitalisaation eteneminen on väistämätöntä. Koko ihmiskunnan historia on jatkuvaa muutosta, ja tulee aina olemaan. 

Sampo Luoto
Senior Insight Manager 

sampo.luoto@king.fi
+358 40 515 2075

Yritysten on hyvä ymmärtää, että tulevaisuudessa kun katselemme taaksepäin, digitalisaatio murroksena tulee näyttäytymään hyvin lyhyenä ajanjaksona historiaamme. Monet puhuvat jo nyt postdigitaalisesta yhteiskunnasta. Tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllä konservatiivisimpienkin arvioiden perusteella ainakin kehittyneet maat ovat täysin digitalisoituneet noin kymmenen vuoden kuluttua.

Koska digitalisaatio on prosessi, jota ei voida pysäyttää, yritysten on hyvä olla mahdollisimman joustavia strategiassaan.

Sparrailkaa valitsemienne kumppaneiden kanssa kulman takana olevista uusista mahdollisuuksista. Nopeaa muutosta kestämättömien strategioiden paaluttaminen ei ole tänä päivänä järkevää yritystoimintaa. Joustavuus ja reagointinopeus ovat äärettömän tärkeitä asioita nykypäivän liiketoiminnassa.

Monesti kuulee kysyttävän, parantaako digitalisaatio ihmisten hyvinvointia aivan oikeasti? Hmm… Kyllä ja ei.  Tuloillaan oleva 5G-teknologia takaa reaaliaikaisen tiedonsiirron. Kun viivettä tiedonsiirrossa ei ole lainkaan, Australiassa asuva kirurgi voi operoida Helsingissä leikkauspöydällä makaavan potilaan sydämen. Digitaalisuus voi haitallisessa mielessä puolestaan aiheuttaa tietynlaista eristäytymistä fyysisyydestä. Vaikka kaupoissa olisi kuinka pilvipalvelu-gps-aktiivisuusrannekkeita, tilastojen valossa digitalisaatio valitettavasti lisää passiivisuutta. Varusmiesten kunto on pudonnut samassa tahdissa kun digitalisaatio on lisääntynyt, mikä on kieltämättä hyvin huolestuttavaa.

Se, mitä olemme nähneet, on siis vasta alkua. Kehitys kehittyy jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla, ja tulevaisuutta on pitkällä tähtäimellä täysin mahdotonta ennustaa. Erilaisia skenaarioita lähitulevaisuudesta voi ja pitääkin tehdä. Tulevaisuusorientaatio on aina ollut teollisen yritystoiminnan perusedellytys, mutta nykyisin sen arvo on huikeasti suurempi kuin vielä 20 vuotta sitten. On hyvä laittaa asioita mittasuhteisiin kvartaalitalouden aikakautena. Maapallolla on elinikää jäljellä vähän laskentatavasta riippuen noin miljardi vuotta!

Digitalisaatioon on sisäänrakennettu se, että se sekä edellyttää kulttuurimuutosta että johtaa kulttuurimuutokseen. Ihan samalla tavalla kuin historiassa kivikautta seurannut rautakausi muutti yhteiskuntaa ja keskiajasta valistukseen siirtyminen muutti yhteiskuntaa.

Kiinnostavaa on nähdä, mitä kaikkea tulevaisuudessa on pystytty automatisoimaan. Teoriassa minkä tahansa voi automatisoida.

Ajatus siitä, että lisääntymisen voisi automatisoida, on ehkä kaikista kaukaa haetuin -  mutta ihminen pystyy jo nyt tuottamaan keinotekoisesti kantasoluja. Mikä on automatisoitavissa ja mikä ei, on asia jota on mahdotonta ennustaa.

Digitalisaation vastustajat käyttävät usein ”Iso veli valvoo” -perustelua. Kritiikin kärkenä on ajatus siitä, että digitalisaatio hävittää ihmisen perusoikeuden  yksityisyyteen. Tämä on mahdollinen skenaario,  jos ihmisten turvallisuuden tunne särkyy niin pahasti, että he mieluummin haluavat olla jatkuvan näkymättömän tarkkailun alla kuin säilyttää yksityisyytensä. ”Iso veli” on kuitenkin uskottavasti mahdollista toteuttaa ainoastaan silloin, kun yhteiskunnan jäsenet itse haluavat sitä ja kokevat sen hyödylliseksi. Pariisin terrori-iskujen jälkeen ajatus siitä, että ihmiset ovat valmiita uhraamaan yksityisyytensä yleisen turvallisuuden edelle, on entistä realistisempi tulevaisuudenkuva.

Digitalisaation yhteydessä puhutaan paljon jakamistaloudesta. ”Sharing is caring”. On siis sekä hyve että taloudellisesti viisasta antaa asiakkaalle paljon ilmaiseksi uskollisuuden ja brändiarvon lunastamiseksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että jakaminen on aina ollut osa kaupankäyntiä. Ei tiedon jakaminen oikeastaan eroa kynän antamisesta tai pullamaistiaisista kaupassa. Oleellista on asiakkaan tunne siitä, että sai jotain korvauksetta.

Ja jos palataan lopuksi perusasioiden äärelle: Digitalisaation aikanakin suomalainen on valmis jonottamaan tuntikausia ilmaista muoviämpäriä, tai syömään sateessa autoliikkeen pihassa grillimakkaraa.

Melko turvallisesti ennustan, että suomalainen kiihottuu ilmaisesta muoviämpäristä vielä sadan vuoden päästäkin.