E-koodeja NOLLA

12.02.2015

Oululaisen Reissumies-paketin kyljessä lukee isolla ”E-koodeja NOLLA”. Miksi tuo pakkaus kiinnittää huomioni leipähyllyllä joka kerta?  

Kauko Isto
Senior Copywriter



En ole lisäaineiden puolesta, enkä niitä vastaan. Olen kuten muutkin huolettomat kuluttajat; toivon että lisäaineet suojaavat minua pilaantuneilta ja vaarallisilta ruoka-aineilta. Ja että viranomaiset suojaavat minua liiallisilta ja vaarallisilta lisäaineilta.

Niin lienee tapahtunutkin. Vain muutama sata suomalaista saa ruokamyrkytyksen vuosittain, vaikka viisi ja puoli miljoonaa kansalaista syö 365 päivänä vuodessa. Ja monissa noista harvoistakin tapauksista syy löytyy kokin käsistä.

Viranomaiset ovat tehneet osansa tutkimalla lukemattomia aineita ja luetteloimalla ne, jotka on arvioitu turvallisiksi terveille.

Mikä tuossa leipäpussissa sitten mättää?

Viestintäihmisenä minua vaivaa se, että joku on jättänyt viestintätehtävänsä tekemättä. Kuinka kummassa viranomaisten turvallisiksi toteamista aineista tuli välteltäviä myrkkyjä. Eikö ole nurinkurista mainostaa, että niitä aineita joita saa olla, ei ole.

Sana lisäaine tarkoittaa nykykuluttajalle jotakin ylimääräistä, markkinointi- tai tuotantomotiivein hölvättyä ainetta, joka on ihmisen keksimää ja synteettisesti valmistamaa. Tuo käsitys menee paljossa vikaan.

Lisäaine numero E410 on jauhettuja johanneksenleipäpuun siemeniä. Eli puhdas luonnontuote.

Myös sellaiset luonnolliset elintarvikkeet, joita pidetään erityisen terveellisinä, voivat sisältää lisäaineita. Metsästä poimitussa puolukassa on viittä eri E-ainetta, äidinmaidossa on glutamaattia.

Eikö jonkun kuuluisi muistuttaa, miksi E-numerointia harjoitetaan? Eviran, EU:n, jonkun? Jos kukaan ei tee sitä, käy juuri niin kuin on käynyt.

Ensinnäkin, elintarviketeollisuus alkaa vältellä lisäaineiden käyttöä, mikä on tietysti OK, jos se voi tapahtua seurauksitta. Jos se alkaa merkitä riskien kasvua, se ei ole OK.

Toiseksi, elintarviketeollisuus alkaa piilotella käyttämiään aineita. Pakkaukseen kirjoitetaan koodin E440 sijasta pektiini ja koodin E120 sijasta karmiini.

Kolmanneksi, elintarviketeollisuus alkaa tahattomasti ruokkia salaliittoteorioita. Joka kerta kun pakkaukseen kirjoitetaan ”E-koodeja NOLLA”, ilmaistaan että viranomaisten turvallisiksi listaamat aineet ovat itse asiassa arveluttavia, ja ainakin me torjumme ne. Meidän leipä on puhdasta.

Ihmekö sitten, jos some täyttyy keskusteluista, joissa kaikki väitteet ovat samanarvoisia, ja lisäaineet menevät suloisesti sekaisin niin torjunta-aineiden, laskeumien kuin geenien manipuloinninkin kanssa.

En väitä tietäväni lisäaineista enempää kuin kuka tahansa Seppo somessa. Mutta luulen viranomaisten, teollisuuden ja kansalaisten olevan yhtä mieltä yhdestä asiasta: nykyihmisen terveydelle vaarallisimpia aineita ovat rasva, suola ja sokeri. Ja pahus, juuri E-aineet auttavat vähentämään niiden kulutusta.

Kuten Marina Heinonen, ravinnon turvallisuuden professori Helsingin yliopistosta, toteaa: ”(kananmunan) keltuaisen sisältämä lesitiini kuohkeuttaa jäätelön, mutta jäätelöön ei ole välttämätöntä käyttää koko kananmunaa, kun voi lisätä pelkän lesitiinin (E322). HS 3.11.2014

Olisipa jollakulla taholla intressi hoitaa E-viestintä kuntoon. Nyt tilanne on hassu: Oululainen markkinoi leipäänsä tavalla, jolla omenaa ei voi myydä. Omenassa on sorbitolia, E420.

Lue lisää aiheesta