Mikä on ubiikkiyhteiskunta?

02.03.2015

On harmillista, ettei ubiikkiyhteiskunnalle ole itseään selittävää suomenkielistä termiä. Olisi hyvin suotavaa, että joku sellaisen keksisi, koska suomessa ei ole ubi-alkuisia sanoja laisinkaan, minkä vuoksi termi pitää aina selittää auki. 

Sampo Luoto
Senior Insight Manager 

sampo.luoto@king.fi
+358 40 515 2075

Ubiikki tulee latinan sanasta ubique, joka tarkoittaa yksinkertaisesti ”kaikkialla”. Suomeksi termi siis kertoo, että jotakin on yhteiskunnassa kaikkialla, mutta se ei vastaa ollenkaan kysymykseen, että mitä siellä yhteiskunnassa sitten on kaikkialla? Kummituksia? Bakteereja? Happea?

Ubiikkiyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa älykäs teknologia on läsnä aivan kaikkialla.

Ihmiset eivät ubiikkiyhteiskunnassa pysty enää hahmottamaan, mikä sisältää älykästä teknologiaa ja mikä ei. Älykäs teknologia on ubiikkiyhteiskunnassa integroitunut aivan kaikkialle. Sitä voi olla vaatteissa, kodinkoneissa, tapetissa tai ihmisen sisällä.

Olen kuullut joskus termit ”jokapaikan tietotekniikka” ja ”läsnä-äly”. Nämä eivät kuitenkaan ole mielestäni kauhean onnistuneita termejä. Ne korostavat teknologian erillisyyttä ihmisestä, kun ubiikissa on kysymys päinvastaisesta -  siitä, että ihminen ei enää hahmota älykästä teknologiaa muista ympäristön jutuista erillisenä asiana    

Ubiikkiyhteiskuntaa sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia. Uhat ovat ehkä enemmänkin perustavia filosofisia kysymyksiä kuin aitoja riskejä. Ubiikissa teknologia on osa kaikkia arjen toimintojamme. Älykäs teknologia on läsnä kaikkialla hyvin näkymättömästi ja huomaamattomasti. Tästä päästään helposti ajatukseen tuleeko ubiikkiyhteiskunnasta isoveli valvoo -yhteiskunta, jossa huomaamattoman kaikkialla olevan teknologian myötä ihminen menettää yksityisyytensä edes tajuamatta, että joku tarkkailee jatkuvasti hänen käyttäytymistään.

Ubiikkiyhteiskunnan mahdollisuudet ovat konkreettisempia. Ihminen vapautuu ajasta ja paikasta aiempaa enemmän. Kun ihmisten ja  koneiden suhteesta tulee kiinteämpi ja vuorovaikutteisempi, koneet voivat olla apunamme huomaamattomasti hyvin monimutkaisissa yhteyksissä. Kommunikaatio monimuotoistuu, kun ihmiset ja koneet ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Ubiikin myötä perinteinen mediatuotanto häviää. Tilalle tulee transmedia, jossa sisältöä tuotetaan vuorovaikutteisesti ja yhteisöllisesti.  

Ubiikkiyhteiskunnassa myös reaalitodellisuus ja virtuaalitodellisuus sekoittuvat yhteen niin, että virtuaalisesta tulee luonnollinen osa elämäämme.  Käytännössä esimerkiksi auton tuulilasi voi olla yhtä suurta virtuaalinäyttöä, joka kertoo kuljettajalle, että kilometrin päässä tienpinta muuttuu erittäin liukkaaksi. Tiehen asennettu älykäs sensori juttelee autolle, joka juttelee kuljettajalle.

Markkinoijalle tuleva ubiikkiyhteiskunta tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia, kun mikä tahansa asia voi olla media.

Toisaalta ei ubiikkikaan aivan kaikkea muuta. Hyvä idea myy pääsääntöisesti itse itsensä. Huonoa ideaa kuluttaja ei ubiikissakaan tule ostamaan, vaikka se olisi hologrammina jääkaapissa tai videolla vessapaperissa.