Mitä se luovuus on?

07.10.2014

Markkinointialalla toimimiseen on sisäänrakennettuna idea luovuudesta. Osa toimistoista - kuten Valve - on määritellyt sen osaksi identiteettiään. Osa toimistoista ei mainitse sanaa "luova" lainkaan, vaan ottaa sen enemminkin pääsylippuna toimialalle. Tikettinä, joka on lunastettava, jos haluaa pärjätä alati kiristyvässä kilpailussa.

Sampo Luoto
Senior Insight Manager 

sampo.luoto@king.fi
+358 40 515 2075

Mutta kuinka monta kertaa me itse asiassa pysähdymme miettimään, mitä luovuus itse asiassa tarkoittaa? Ja vielä tarkemmin: Mitä luovuus yrityksellemme tarkoittaa? Kuinka ja miten annamme sen näkyä liiketoiminnassamme ja arjen tekemisissämme?

Rohkenen väittää, että melko suuressa osassa suomalaisia yrityksiä, jotka puhuvat luovuudesta tai toimivat luovalla alalla, ei itse luovuuden käsitettä ole kovinkaan usein mietitty ja tarkasteltu.  

Luovuus sanana tarkoittaa jokaiselle ihmiselle hieman eri asiaa. Tämä taas on hyvin luonnollista, koska se nyt vaan tuppaa menemään niin, että jokainen ihminen antaa yksittäisille käsitteille oman tulkintansa.

Viisas yritys pyrkii kuitenkin määrittelemään, mitä luovuus juuri heidän liiketoiminnassaan tarkoittaa. Mitä ”höttöisempi” käsite on, sitä vahvempaa strategista vipuvoimaa yritys saa, kun jokainen työntekijä ymmärtää mitä kyseinen käsite tarkoittaa juuri heidän yrityksensä liiketoiminnan kannalta.

Katsotaanpa ensin Wikipediaa, tuota uskomattoman hienoa vapaaehtoistyön näytettä: Wikipedian mukaan luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvää kykyä nähdä uusia asiayhteyksiä, kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä kykyä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista.

Yksinkertaistetaan hieman yllä olevaa määritelmää. Jos luovuudeksi nähdään kyky synnyttää jotain uutta ja tarkoituksenmukaista on toki selvää, että osa luovuudesta on hyödyllisempää ja osa taas, hmmm... vähemmän hyödyllistä.

Kirjapaino, hehkulamppu, auto ja e-pilleri ovat varmasti vaikuttaneet maailmaan paljon enemmän ja hyödyllisemmin kuin cokistölkin viilentävä USB-jääkaappi, sudoku-vessapaperi tai napaharja. On toki mahdollista että on ihmisiä, joiden mielestä napaharja on hehkulamppua hyödyllisempi keksintö - mutta oletettavasti valtaosa ihmiskuntaa pitää jälkimmäistä hivenen tarkoituksenmukaisempana keksintönä.

Jos luovuudeksi taas nähdään uusien ja yllättävienkin ratkaisujen löytämistä erilaisiin ongelmiin, ei luovuutta voi itse asiassa rajata mihinkään toimialaan, koska ongelmanratkaisukykyä vaaditaan lukuisilla ja taas lukuisilla toimialoilla.

Jos luovuutta taas on kyky ratkaista odottamattomia ongelmia, Valveen yksiköistä koodarit eli ”Valveen möröt” voidaan itse asiassa nähdä kaikista luovimpana ammattiryhmänä. He törmäävät työssään käytännössä joka päivä ongelmiin, joihin on keksittävä luova ratkaisu.

Luovuuden ja lahjakkuuden tutkijana tunnetuksi tullut kasvatustieteiden professori Kari Uusikylä on käsitellyt luovuuden uhkia teoksessaan Isät meidät. Tuossa teoksessaan hän korostaa, että luovuutta uhkaa pakkokilpailutus – vapaaehtoinen kilpailu voi olla eduksikin, mutta ulkoinen motivointi heikentää luovaa työtä. Tiukka kontrolli ja tarkkaan rajatut toimintamahdollisuudet ovat luovuuden jarruja.

Kun asiakkaat tilaavat luovilla aloilla toimivilta yrityksiltä töitä, olisi aina hyvä miettiä vapauttaako brief tai mahdollinen kilpailutilanne luovaa potentiaalia vai tukehduttaako se sitä.

Pahimmillaan olen todistanut kilpailua, jossa yhdeksän luovan alan kärkitoimistoa kutsuttiin isoon kilpailutukseen, josta ei maksettu mitään.

En pysty hahmottamaan sitä perustetta jolla uskotaan, että mitä suurempaa massaa (pakko)kilpailutetaan, sitä parempi luova ratkaisu sieltä kymmenien ja kymmenien linjojen nipusta sitten löytyy.

Uskon, että jokainen luovalla alalla toimiva ihminen pystyy jakamaan sen fiiliksen kuinka luovassa ilmapiirissä työskennellään, kun tilastollinen mahdollisuus voittaa kilpailu on noin 11%. Kaikki tietävät, että nämä ovat kuitenkin hyvin usein makuasioita, joissa asiakas käytännössä ostaa sen linjan, josta hän ”tykkää” eniten.

Valveessa luovuus on osana yritysstrategiaa määritelty kahden eri ulottuvuuden kautta, asiakastyön ja sisäisten prosessien näkökulmasta.

Asiakastyön näkökulmasta luovuus nähdään ennen kaikkea tarkoituksenmukaisuutena. Kaikki asiakastyö tehdään niin, että lopputuotos on mahdollisimman tarkoituksenmukainen.

Käytännössä tämä voi sisältömarkkinoinnissa tarkoittaa blogia, jonka sisältö palvelee piimää parhaiten tai että lankoja myyvältä yritykseltä löytyy nettiyhteisö kaavojen yhdessä tekemiseen, koska tiedämme, että suurin osa haluaa neuloa kaavoista. Tai että kaikki materiaali hakusanasta liidiin on suunniteltu ja toteutettu, jotta kaupan todennäköisyys olisi mahdollisimman suuri.

Tämä saattaa kuulostaa tylsältä ja ei-luovalta, mutta fakta on, että suurin osa briefeistä voidaan tiivistää lauseeseen: ”tämä mitä minulla nyt on ei palvele tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla”. Kun ongelma ratkaistaan niin, että uusi tapa on mahdollisimman tarkoituksenmukainen, maaliin ei käytännössä koskaan päästä ilman luovuutta ja innovatiivista ajattelua.

Sisäisissä prosesseissa luovuus tarkoittaa pyrkimystä tehdä tavalliselta ja rutiiniltakin tuntuvat asiat himpun verran fiksummin ja mielekkäämmin. Jonkun asian, vaikka työpöydän kuvakejärjestyksen parantaminen on sekin luovuutta, koska siihenkin sisältyy muutos. Tai sen miettiminen, onko sisäinen palaveri aivan pakko järjestää vai voisiko senkin hoitaa yhdessä lounaalla.

Lue lisää aiheesta