Lukulistasi on tyhjä

Lähetä lukulista sähköpostiisi

Näillä vinkeillä onnistut tieteen kansantajuistamisessa

Aino Haanrinne Communications Consultant
Korona-aika on osoittanut meille kaikille, miten tieteen ja tutkimuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on nykyaikana aivan omaa luokkaansa. Tarve saada ajankohtaista ja ymmärrettävässä muodossa esitettyä tietoa kasvaa tällaisessa tilanteessa niin päättäjien kuin suurenkin yleisön keskuudessa – koskeehan asia meitä kaikkia yhtäläisesti.

Tieteen popularisointi, eli kansantajuistaminen ei ole läpihuutojuttu. Tavoitteena on, että asia tulee ymmärretyksi ilman sen laajempia ennakkotietoja aiheesta. Miten viestijä voi tästä selviytyä? Listasin alle muutaman vinkin, joilla pääset alkuun ja toivottuun lopputulokseen!

Kukkuu, mitäs sieltä ammattijargonin takaa oikein löytyykään?

Kurkkaa ammattijargonin, eli ammattikielen, taakse. Jo aikoinaan Saksassa terveysministeriössä harjoittelijana en päässyt teksteissäni kiinni niiden punaiseen lankaan. Esihenkilöni antoi minulle tuolloin mieleenpainuvan nyrkkisäännön: ajattele, että kirjoittaisit tekstiä omalle mummollesi. Niin ymmärrettävää sen pitää olla, että hänkin tajuaa, mistä on kyse.

Vältä siis turhia, alalle tyypillisiä ilmaisuja, jos haluat, että teksti on oikeasti ymmärrettävää. Tavoitteenasi ei varmastikaan ole, että lukijalle tulee olo yrityksestä piiloutua ammattikielen taakse, kun et itsekään oikein ymmärrä, mistä on kyse?

1. Tiivistä!

Tiivistäminen ei tarkoita, että mutkat ajetaan suoriksi, vaan asia paketoidaan napakkaan ja helposti pureksittavaan muotoon, toisin sanoen erotellaan jyvät akanoista. Tämän tehdäksesi perehdy käsillä olevaan aiheeseen riittävästi. Ihan ensin pitää itse ymmärtää, mistä on kyse. Tiivistetyn tekstin faktat voit tarkistuttaa asiantuntijoilla. Tiivistäminen ei tarkoita, että tiedon oikeellisuudesta tingitään.

2. Kysy ne (tyhmätkin) kysymykset?!?

Haasta tieteenalan asiantuntijat kysymällä ne kaikkein tyhmimmiltä ja yksinkertaisimmiltakin tuntuvat kysymykset. Hyvän asiantuntijan tunnistaa siitä, että hän pystyy kertomaan omasta erikoisalastaan erilaisille kohderyhmille heille ymmärrettävällä tavalla. Tällöin myös asiantuntijalla on käsissään valttikortti: hän päättää, mitä asioita tuodaan hänen omalta tieteenalaltaan laajemman yleisön tietoisuuteen. Itsestä tyhmältä tuntuvien kysymysten esittäminen voikin siis johtaa molempia osapuolia hyödyttävään tilanteeseen: tutkija saa vaikuttaa oman tieteenalansa julkiseen keskusteluun ja sinä saat muokattua viestisi kansantajuisemmaksi.

Uusi tieto nojautuu aina vanhaan, jo olemassa olevaan tietoon. Kun pureskelet uuden tiedon omaan, jo olemassa olevaan tietopankkiisi peilaten ja muotoilet sen pohjalta tarkentavia kysymyksiä, saattaa tutkijallekin herätä uusia näkökulmia hänen vuosikymmeniä tutkimuksen kohteena olleeseen aiheeseen.

3. Toista, toista, toista…

Vaikuttavuuden ja halutun toiminnan aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi tarvitaan toistoa. Mieti siis aiheestasi useita eri näkökulmia ja käytä monipuolisesti eri kanavia tiedon levittämiseen ja vuorovaikutuksen luomiseen.

Haluatko kuulla lisää keinoista ja kanavista tutkitun tiedon yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäämiseen? Ole yhteydessä aino.haanrinne@valve.fi