Lukulistasi on tyhjä

Lähetä lukulista sähköpostiisi

Poikkeuksellisena aikana korostuu ihmisen tarve tehdä hyvää – mitä organisaatiot voivat tästä oppia?

Saana Erkkilä Art Director
Koronaviruksen aiheuttamat haasteet ovat saaneet yksilöt liikkeelle pohtimaan mitä luovempia keinoja auttaa hankalassa tilanteessa olevia. Sen sijaan, että jäätäisiin tuleen makaamaan, on ryhdytty konkreettisiin toimiin.

On syntynyt mekanismeja, joiden avulla riskiryhmään kuuluville tuodaan kauppakasseja ja yksinäisille tarjotaan keskusteluapua. Ihminen on osoittanut kykynsä auttaa heikoimpia silloinkin, kun emme voi fyysisesti kohdata toisiamme.

Vastuullisuus brändien kilpailuetuna

Yrityksetkin ovat heränneet siihen, että pintapuoliseksi jäävän vastuullisuusmonologin sijaan tarvitaan tekoja. Brändit ovat osa kulttuuria, jossa elämme, ja muuntuvat sen mukana. Ne edustavat elämäntapaa ja arvoja, jotka haluamme allekirjoittaa. Vastuullisuus ja hyvien asioiden tekeminen ovat vähitellen nousseet erottavasta tekijästä olennaiseksi osaksi yritysten brändimielikuvaa. Se, että yritys jakaa kohderyhmänsä ideologian ja toimii aidosti sen mukaisesti, on jatkuva kilpailuetu.

Hyvät teot muistetaan

Välillä pinnalle nousee erinomaisia toteutuksia, jotka eivät ole jääneet vain markkinointiviestinnän tasolle, vaan konkretisoivat hyvän tekemisen. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että koronaviruksen aiheuttaman asiakaskadon kohdanneet pienyrittäjät saavat ilmaista mainostilaa esitelläkseen palveluitaan, taksiyhtiö kuljettaa terveydenhoidon ammattilaisia maksutta töihin ja neljän seinän sisään jääneille etätyöntekijöille tarjotaan kaikkea työhyvinvointia kehittävistä webinaareista virtuaalisiin joogatunteihin. Viranomaiset helpottavat julkisten palveluiden käyttämistä mitä erilaisin keinoin, kuten luomalla ajanvarausjärjestelmiä, joiden avulla turvallinen asiointi on mahdollista. On ymmärretty, että vaikka aika on poikkeuksellinen, nyt ei kannata jättäytyä sivuun, vaan olla näkyvä ja kuuluva osa ihmisten arkea. Kun ajat ovat paremmat, arjessa myötäeläminen muistetaan.

Ymmärrys johtaa toimintaan

Kaiken koronakaaoksen keskellä saattaa unohtua, että hyvän tekeminen on aina ollut markkinointiviestinnässä läsnä. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä tapoja, joilla yhteiskunnasta tehdään toimivampaa. Markkinointiviestinnän ammattilaiset pääsevät työssään pohtimaan keinoja, joilla sokkeloisen kauppakeskuksen opasteet auttavat kävijän perille, sosiaalietuutta hakeva ei juutu kankeaan virkamieskieleen ja juuri ajokortin saanut nuori ymmärtää laittaa sen turvavyönsä kiinni. Oli keinona sitten design, palvelumuotoilu tai valistava kansalaiskampanja, yhteiskunta tarvitsee markkinointiviestintää tekemään asioita näkyväksi ja ymmärrettäväksi. Paketoimaan viestejä sellaisiin muotoihin, jotka aiheuttavat kohderyhmän päässä paitsi hyväksyntää, myös toimintaa.

Pienillä muutoksilla pitkäkestoisia vaikutuksia

Hyvien asioiden tekemiseen saattaa olla korkea kynnys, jos ajattelee asiaa liian suureellisesti. Joskus on kyse vain rohkeudesta ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja. Teknologioiden kehityksen myötä uudenlaiset yhteydenpidon muodot ovat mahdollisia, kun niitä uskaltaa kokeilla ennakkoluulottomasti. Joskus pienelläkin muutoksella saadaan pitkälle kantava vaikutus. Mitä sellaista sinun organisaatiosi voi tehdä, joka voisi laittaa hyvän kiertämään juuri tässä hetkessä? Tai mitä itse voisit tehdä? Joskus tekee hyvää ottaa yhteyttä työkaveriin loputtomien Teams-palaverien välissä ja kysyä, mitä kuuluu. Ihmisten väliset yhteydet ovat voimavara, jonka avulla poikkeusaikojen yli selvitään.