Askeleet ajatusjohtajuuden rakentamiseksi

Ajatusjohtajuus on ennen kaikkea B2B-asiantuntijayritysten keskuudessa hyödyllinen strategia. Vaikka termi on noussut trendikkääksi viimevuosina, sitä on hyödynnetty jo 1970-luvulla, jolloin isot konsulttitalot alkoivat nostamaan näkyvyyttään julkaisemalla tutkimusraportteja.

Yrityksillä on hallussaan valtavat määrät asiakkaita hyödyttävää tietoa. Osa yrityksistä kuitenkin elää edelleen siinä uskossa, että tietoa kannattaa varmuuden vuoksi pihdata. Todellisuudessa tiedon jakaminen, ja näin asiantuntijuuden esiin tuominen, on tehokas keino kasvattaa luotettavuutta ja mainetta. Ja siksi sillä on suotuisa vaikutus liiketoimintaan. Tätä kutsutaan thought leadershipiksi, eli ajatusjohtajuudeksi.

Ajatusjohtajuus on markkinointistrategia ja kehitysstrategia

Ajatusjohtaja on oman alansa huippuasiantuntija ja tunnustettu auktoriteetti. Eli se taho, jonka Yle kutsuu asiantuntijaksi ajankohtaisohjelmaan, jota referoidaan asiantuntija-artikkeleissa ja joka pyydetään puhujaksi muiden järjestämiin tapahtumiin. Yksilönä ajatusjohtaja voi auttaa rakentamaan edustamansa yrityksen uskottavuutta ja luotettavuutta asiakkaiden ja muiden sidosryhmien silmissä.

Ajatusjohtajuus on hyödyllinen markkinointistrategia erityisesti sellaisilla palvelualoilla, joilla asiakaskunta haluaa toimia alansa parhaan asiantuntijan kanssa ja on myös valmis maksamaan siitä. Kyseessä voi olla kompleksinen palvelu, kuten digitaalinen markkinointi, joka edellyttää usean asiantuntijuusalueen yhdistelmää, tai vaikeasti konkretisoitava palvelutuote, kuten tietoturvallisuus. Palveluntarjoajan asiantuntijuus kiinnostaa tilaajaa paljon myös hankkeissa, joissa epäonnistuminen tulee kalliiksi, esimerkkeinä laki-, vakuutus- ja pankkiasiat.

Mitä ajatusjohtajuus edellyttää?

Huippuasiantuntijan maine ei kuitenkaan tule annettuna, se tulee ansaita – avoimuudella ja aidoilla halulla jakaa tietoa ja auttaa muita.

Ennen kaikkea ajatusjohtajalta edellytetään näkemyksellisyyttä. Yleispätevä käsitys jostakin aihealueesta ei riitä; vaaditaan syvällinen ymmärrys markkinasta, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että ajatusjohtajalla on esittää selkeä näkemys tulevaisuuden suunnasta ja menestymisen edellytyksistä. Seuraavaksi tieto- tai osaamispääoma on tuotteistettava. Oma näkemys tulee yhdistää liiketoiminnan kehittämiseen tai jopa muotoiltava myytäväksi tuotteeksi tai palveluksi.

Ajatusjohtajuus tulee yhdistää brändiin, jonka asiakkaat ja muut sidosryhmät tuntevat. Tämä edellyttää yritystoiminnan perusrakenteet, kuten viestintäkanavat, ovat kunnossa ja löytyy asiantuntijoita, jotka vievät viestiä eteenpäin. Usein ajatusjohtajuus henkilöityy yhteen asiantuntijaan, mutta yrityksellä voi olla useita sanansaattajia. Niitä tarvitaan, kun yritys saavuttaa ajatusjohtajan aseman ja suuri yleisö ja media kiinnostuvat siitä. 

Ajatusjohtajuuspotentiaalin kartoittaminen ja jalkauttaminen

Oheinen malli toimii apuna, kun yritys on vasta tunnistamassa ajatusjohtajuuspotentiaaliaan:

Ajatusjohtajuus

 
Ensin tulee tunnistaa se yksilöllinen näkemys, jonka pohjalle asiantuntijuus rakennetaan: missä asiassa yritys on paras ja mikä erottaa sen muista alan toimijoista? Ajatusjohtajan tulee tarjota jotakin aidosti uutta ja arvokasta tietoa tai osaamista. Tuon arvon todistaminen käy niin, että yritys tuottaa ja julkaisee uutta tietoa, artikkeleita, tutkimustuloksia, raportteja tai analyysejä.

Tieto muuttuu hyödylliseksi vasta kun sen jakaa. Esimerkiksi tutkimusraportti sellaisenaan kiinnostaa harvaa, mutta sen pohjalta järjestetty seminaari saattaa herättää laajemmalti kiinnostusta. Äärimmäisen tärkeää on siis markkinoida ja myydä yrityksen vaivalla tuottamaa tietoa, ja näin rakentaa yrityksen brändiä ja mainetta ajatusjohtajuudelle.

Todellinen ajatusjohtajuusasema saavutetaan vasta kun tietoa aktiivisesti jaetaan kaikissa kanavissa, asiakkaita ja sidosryhmiä autetaan eri foorumeilla ja ympäröivään yhteiskuntaan pyritään vaikuttamaan kaikilla mahdollisilla tahoilla.

Ajatusjohtajuus kumpuaa asiantuntijoista

Ajatusjohtajuuden selkärangan muodostavat motivoituneet asiantuntijat. Johtotasolta puskettu vaatimus ajatusjohtajuuden esiin nostamisesta ei kanna, ellei yksilö koe hyötyvänsä siitä itse. Oman asiantuntijuuden esiintuominen on hyödyllistä, vaikka se vaatiikin rohkeutta. Erottuvat keskustelunavaukset voivat nostaa esiin eriäviä mielipiteitä, mutta kokeiltuaan moni huomaa, kuinka palkitsevaa se on.

Hyvä, ajatusjohtajuutta tukeva sisältö edellyttää uudenlaista näkökulmaa, syvällistä käsittelyä tai konkreettisten vinkkien ja työkalujen tarjoamista lukijoille. On tärkeää seurata aktiivisesti mitä maailmassa ja omalla alalla tapahtuu, ja tehdä niistä omia tulkintoja. Kannattaa käydä läpi tutkimuksia, tutustua kilpailijoiden sisältöihin sekä ajankohtaisiin keskusteluihin. Sisältöä voi rikastuttaa tuomalla mukaan esimerkiksi kollegojen näkemyksiä ja asiantuntijoiden vinkkejä. Hyvä idea on myös käsitellä konkreettisia, asiakkaiden esiin nostamia kipukohtia, sillä samat haasteet puhuttavat usein muitakin.

Blogikirjoitus perustuu Valveen huhtikuussa 2018 järjestämään webinaariin: ”Askeleet ajatusjohtajuuden rakentamiseksi”, jossa asiantuntijoina kuultiin viestintäjohtaja Kirsi Nurmea ja sisältöstrategi Vilja Sormusta.

http://hub.valve.fi/webinaari/ajatusjohtajuus hbspt.cta.load(1861504, 'b1f786f2-4b3f-471a-b8b6-1ef4201d076b', {});

Haaveiletko ajatusjohtajuudesta? Ota yhteyttä Valveen viestintäjohtajaan Kirsi Nurmeen:

kirsi.nurmi@valve.fi
045 2719 559

Kristina Lindfors
Copywriter/ Inbound Strategist, content marketing & analytics, Brand & Digital
‹ Takaisin